Ruskan Ystävätilaisuuden aineisto

Ruskan ystävätilaisuudessa saimme kuulla ilmastonmuutoksen vaikutuksista Ylläksen matkailuun, Tunturi-Lapin Veden selkeytysaltaan kohtalosta sekä kaavoituksesta.  

Illan tähtipuhuja Heidi Siira kertoi miten Metsähallituksen luontopalvelut pyrkii parantamaan suojelualueiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Pallas-Ylläs-kansallispuistossa selkeästi ennakoitavia muutoksia on esimerkiksi syvän lumipeitteen kesto, joka vaikuttaa muun muassa siihen, milloin voidaan tehdä ladut ja kuinka kauan hiihto- ja kelkkailukausi kestävät. Termisen kasvukauden lämpösumma taas vaikuttaa siihen, kuinka kauan Lapin kävijät pääsevät ihailemaan avointa tunturia ennen kuin männyt valtaavat maiseman. Tunturikoivikoiden vähentyessä myös ruskan väriloisto himmenee.

Talvikauden on laskettu lyhenevän Ylläksellä keskimäärin kuukauden ajanjaksolla 2040-2070. Vaihteluväli kuitenkin kasvaa. Kun lunta tulee vähemmän, sulaako se keväällä vielä nopeammin pois? Matkailutoimijoiden on siis pohdittava uudella tavalla esimerkiksi lumen säilömistä.

Samaan aikaan ilmastonmuutoksen kanssa luontoa uhkaa sen liikakäyttö. Kuulimme, että sorastus auttaa kulkijoita pysymään kaidalla tiellä eli merkityllä polulla. Muita keinoja luonnon suojelemiseksi muuttuvassa maailmassa mietitään koko ajan etenkin pohjoismaiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Leif Ramm-Schmidt esitteli kaivoshankkeen tämän hetken tilanteen. Ajankohtaista asiassa on Tunturi-Lapin Veden jälkiselkeytysaltaan suunniteltu myynti Hannukainen Miningille. Selkeytysaltaan sijaan TLV ryhtyisi käyttämään purkuputkea Muonionjokeen. Tämä aiheuttaisi merkittäviä ympäristöhaittoja ja olisi uudistetun vesihuoltolain vastainen.

Syynä selkeytysaltaan mahdolliselle omistajanvaihdokselle on Hannukainen Miningin halu käyttää TLV:n allasta kaivoksen vaaralliseksi jätteeksi luokitellun rikastehiekan läjitykseen (70 miljoonaa tonnia/v). 

TLV:n hallitus tyrmäsi ajatuksen purkuputkeen siirtymisestä joitakin vuosia sitten, mutta uusi hallitus on ottanut asian uudelleen selvitettäväksi kaivosyhtiön pyynnöstä. Taustalla on TLV:n keväällä 2025 tilaama selvitys, jonka laati kaivosyhtiön käyttämä konsultti Ramboll. Sen laskelmissa ei otettu huomioon vedenkäytön lisääntymisen vaikutuksia Muonionjoen kuormitukseen eikä 1.1.2026 voimaan tullutta uudistunutta vesihuoltolakia.

Kyseessä on säännös, jolla kielletään kuntaa myymästä kokonaan omistamaansa tai määräysvallassaan olevaa vesihuoltolaitosta tai sen vesihuolto-omaisuutta miltään osin yksityisille toimijoille.

Ramboll ei myöskään ota huomioon Euroopan Unionin CER-direktiiviä (Critical Entities Resilience Directive (EU) 2022/2557), joka hyväksyttiin laiksi Suomessa kesällä 2025. CER-direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot kehittävät varautumistaan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia häiriöitä vastaan. Jäteveden puhdistamot kuuluvat kriittisten toimialojen joukkoon.

Leif Ramm-Schmidtin selvityksen mukaan jälkiselkeytysaltaasta luopuminen aiheuttaisi mm. 10-kertaisen ravinnekuormituksen ympäristöön ja lisäisi riskejä vakavammista ympäristövahingoista häiriö- ja poikkeustilanteissa. Ilman allasta käsittelemättömät jätevedet jouduttaisiin poikkeustilanteissa ohjaamaan suoraan Muonionjokeen.

Huolimatta siitä, että myyntipäätös olisi lain vastainen, TLV:n hallitus on päättänyt pyytää Kolarin kunnanhallitukselta ennakkokäsitystä asiaan. Päätöksen mahdollisesta altaasta luopumisesta tekee sen jälkeen TLV:n hallitus.

Kaavoituksen saloja avasi Timo Virmala. Hän muistutti, että Äkäslompolossakin kaavojen tulee tukea kylän elinvoimaa, turvallisuutta ja maisema-arvoja ja että hyvä kaava ehkäisee ongelmia – huono kaava siirtää ne rakentamisen jälkeen ratkaistaviksi.

Ylläksellä huolestuttaa Metsähallituksen näkemys Maisematien alapuolisen yli 500 vuotta vanhan metsä kaavoittamisesta rakennustonteiksi, mihin liittyy kunnan halu rakentaa uusi liityntätie Maisematieltä Äkäsjoen yli.

Lopun kumppanivartin piti ravintola Rouheen Leena Nuolioja.