Onko Kaunisvaaran rautakaivoksesta tulossa ympäristökatastrofi?
29.12.2019
Kaunis Iron (KI), joka harjoittaa rautakaivostoimintaa Ruotsin Pajalassa on hakenut uuden ympäristöluvan heinäkuussa 2019. KI:n nykyinen, Rajajokikomission v. 2010 myöntämä lupa on osittain haettu peruutettavaksi. Rajajokikomission lupa on erittäin kaivosmyönteinen.
Nyt sekä Naturvårdsverket (Ruotsin Luonnonsuojeluvirasto) että Norrbottens Länsstyrelse (Lääninhallitus) ovat lausuneet uudesta hakemuksesta. Allekirjoittanut on myös päässyt tutustumaan hakemukseen.
Kummankin viranomaisen lausunnot ovat tyrmääviä!
Länsstyrelsen toteaa, että vaikka KI:n hakemus on 10.000 sivua, se on niin puutteeliinen ja virheellinen, ettei kaikkia kommentteja edes voi antaa. Naturvårdsverket katsoo, ettei Suomea, eli rajajokea, koskevia dokumentteja vielä kannata kääntää suomen kielelle, koska ne tulevat varmuudella muuttumaan melkoisesti.
Vakavia virheitä ja puutteita esiintyy kaikilla osa-alueilla. Olen itsekin tutustunut KI:n hakemusaineistoon, ja totean, että hakemuksessa on runsaasti samoja virheitä, kuin Hannukainen Miningin Oy:n hakemuksessa. Esimerkkinä, että rikkihapon ja kalkin runsas käyttö tulee KI:lläkin johtamaan prosessin kipsaantumiseen, koska prosessiveden kierrätysaste on liian korkea. Rikkihapon käytöstä johtuva sulfaattimäärän (15.000 t vuodessa) lisäys on kokonaan unohtunut laskelmista. Tämä liki kymmenkertaistaa hakemuksessa ilmoitetut sulfaattimäärät (ja metallit) Muonionjokeen. KI:n esittämässä jäteveden käsittelyssä (joka on lähes olematon) on vakavia virheitä ja kemian lakien vastaisuuksia.
Kun lukee Länsstyrelsenin ja Naturvårdsverketin lausuntoja mm. kaivannaisjätteitä koskevista virheellisistä tiedoista, voi ihmetellä, eikö tässä ole jo kyse viranomaisten harhauttamisesta? Onko tahallisesti annettu väärää tietoa, koska todelliset tiedot mm. Tapulin esiintymän rikkipitoisuudesta olivat jo todistettavasti käytettävissä ennen hakemusta, kuten viranomaiset lausunnoissaan toteavat?
Naturvårdsverket mm.:
“Det faktum att det nu framkommit att utvinningsavfallet inte är inert innebär att det kan konstateras att oriktiga uppgifter lämnats in i underlaget till Gränsälvskommissionen. Det förhållandet att det nu framkommit att utvinningsavfallet inte är inert kan också sägas innebära en olägenhet av väsentlig betydelse som inte förutsågs när verksamheten tilläts.”
Tämä tarkoittaa, että jo läjitetyt jätteet olisi pitänyt luokitella ei pysyviksi jätteiksi. Nyt ne on läjitetty väärin, jolloin riskinä on, että näistä ennemmin tai myöhemmin alkaa vuotaa vaarallisia aineita ympäristöön. Tässä piilee luonnonkatastrofin alkeet.
Viranomaiset toteavat edelleen, että KI ei ole lainkaan korjannut niitä virheitä, joita konkurssiin mennyt Norhland Resources teki. Toimintaa on siis jatkettu luvan vastaisesti jo 1,5 vuotta. Patovallit on väärin rakennettu, ja on varmoja merkkejä siitä, että jätevettä valuu hallitsemattomasti suon läpi Kaunisjokeen.
Länsstyrelsen ottaa esiin myös riskit ksantaateista ja muista prosessikemikaaleista. Kaunis Iron aikoo käyttää 3.250 tonnia ksantaatteja vuodessa, Hannukainen 3.705 tonnia. KI ei ole lainkaan huomioinut tätä riskiä vesistössä. Alla kuvaaja ksantaattien käytöstä metallikaivoksilla Ruotsissa ja Suomessa. Hannukaisen ja KI:n yhteiset käyttömäärät ovat siis erittäin suuret (n. 7.000 tonnia vuodessa) ja jäämät kohdistuvat samaan Muonionjokeen! Ja, kummassakin tapauksessa selkeytysaltaat ovat erittäin alimittaiset, eli ksantaatit eivät ehdi hajota. KI sentään arvioi, että rikastehiekan mukana seuraa n. 1% ksantaateista. Tämä tarkoittaa yli 32.000 kg vuodessa. Rikastehiekka-altaasta suotovesi valuu selkeytysaltaaseen ja edelleen Muonionjokeen osan vedestä palatessa takaisin rikastamoon. Tästä ksantaattimäärästä merkittävä osa voi päätyä Muonionjokeen, koska talvella ksantaattien hajoaminen on erittäin hidasta. Kuvaavaa on, että Hannukaien Mining arvioi oman toiminnan jäämät vain 190 kg:ksi vuodessa! Määrä perustuu laskuvirheeseen. Kaunisvaarasta voisi hyvin tulla yli 100 kertainen määrä. Varmasti vaarallinen määrä joessa!
Katso kuvaa alla.
Nämä lausunnot vahvistavat, että mitään päteviä laskelmia KI:n vesipäästöistä ei ole olemassa, eikä vähään aikaan tulekaan.
Muita poimintoja lausunnoista:
Länsstyrelsen tyrmää rikastehiekan pastaläjityksen arktisissa olosuhteissa: ”Länsstyrelsen har i samband med detta konstaterat att Ministry of the Environment, genom Mr Kwasi Donyina, Senior Wastewater Engineer (PhD), har svarat att dess myndighet inte rekommenderar användandet av förtjockad deponering vid någon gruvanläggning.”
Rikastehiekan pastaläjitykseen arktisissa oloissa liittyy suuret riskit!
Länsstyrelsen ottaa kantaa myös poronhoitoon vaikuttaviin muutoksiin:
”.... redan den nuvarande verksamheten vid Tapuli gruva har medfört ett påtagligt negativt undvikandebeteende för samebyns renar bort från det utpekade riksintressets trivselland, framförallt vid Kokkovuoma.”
edelleen...
”Länsstyrelsen bedömer redan nu att det inte kan uteslutas att den genom förevarande mål sökta fortsatta verksamheten kan komma att medföra sådan påverkan och effekter på rennäringen att tillåtligheten kan ifrågasättas.”
Eli, porojen väistämiskäyttäytyminen on ajanut porot kauas kaivosalueelta ja poronhoidon menetykset ovat sitä luokkaa, että ne voivat asettaa uuden luvan myöntämisen jopa kyseenalaiseksi.
Länsstyrelsenin David Berggårdin minulle osoitetussa saatekirjeessä hän toteaa: ”Jag undrar om de verkligen vet vad de ger sig in på, det är många frågor som inte är lösta och klarlagda”.
Eli, tietääkö Kaunis Iron edes mitä ovat tekemässä? Samaa voidaan myös kysyä Hannukainen Miningilta.
Naturvårdsverket arvioi, että Uumajan käräjäoikeus joutuu osittain peruuttamaan KI:n nykyisen luvan, mm. johtuen EU lainsäädännöstä. Päätös on odotettavissa talvella 2020. Uuden luvan saamiseen Naturvårdsverket arvioi menevän 2 – 3 vuotta. KI tulee varmasti valittamaan päätöksestä ja jatkaa luvanvastaista toimintaansa toistaiseksi.
Leif Ramm-Schmidt
DI Kemia, erikoisalana teollisuuden vaativien jätevesien käsittely
